Nii'in, kisoihin piti mennä tänä viikonloppuna. Mutta neitipä päätti kehittää itselleen juoksun. No eipä se sinällään mikään yllätys ollut. Näitä tulee, varsinkin kun juoksu on neljä kertaa vuodessa. Mutta olihan se kuitenkin vähä pettymys. Toisaalta nyt on aikaa taas hioa noita jättäviä, ku jostain syystä me ollaan saatu kehitettyä niistä joku hitonmoinen ongelma!

Toissa viikko meni hyvästi treenien merkeissä ja tuntui jo ja oltiin oikein hyvässä vauhdissa. Harva se päivä käytiin treenaamassa. Nyt on mukava ku saatiin tonne Seinäjoen suuntaankin kasattua mukava porukka. Tiinan, Lean ja Leean kanssa on käyty tottistelemassa siellä suunnalla ja Lapualla oman poppoon kera. Viime sunnuntain hakutreeneissä vetästiin 400m rata ja koira toimi ku unelma! Ehkä tämä oli vain sattumaa ja kevään alkuintoa  Ja saatiin meidän hakuporukkaan vähä uutta vertakin. Vainionpään Minna jo 'vanhana' harrastajana ja Seinäjoen suunnalta Rintamäen Leea ihan uutena. Mukava saada porukkaan noin motivoitunutta uutta porukkaa. Tottiksessa tosiaan nuo jättävät on työn alla sanan varsinaisessa merkityksessä. Maahanmenosta on tullut ihan kummallinen tekele ja se on kaikkea muuta kuin nopea ja seisominen on ihan hakusessa. No aina jotain, nyt viimeinkin on noudon lähes täydelliset! Kiitos siitä Johannalle!

Mutta tällä viikolla meidän treeni into saikin takapakkia ja isolla kädellä. Maanantaina käytiin vielä tekeen hyvät tottistreenit Liisukan, Leean ja Emmin kannssa. Liisakin keuhkotautisena pyörähti kentällä  No ikävikseni sain todeta seuraavana päivänä, että pääsin keuhkotautisten kaartiin jonon jatkoksi. Kuumekkin nousi, kun illalla pääsin töistä kotiin. Ei muuta ku Lealle ilmoitus notta jätetään treenit väliin. Voi helvetti, että otti kupoliin! Koko viikko siinä sitten meni parannellessa itteä ja koiratki pääsi vain pienelle pissilenkille päivittäin. Loppuviikosta alkoi sitten jo antaa myöden perjataina uskaltauduin jo pidemmälle lenkille koirien kanssa. Mittarikin näytti +17 ilta kuuden jälkeen, joten eipä parempaa kevätsäätä vois toivoa. Huomasi kyllä, että kevään ensimmäiset lämpimät kelit vaikuttaa aika kovasti koiriin. Reilun tunnin lenkin jälkeen koirat oli aika 'kaput'. Mutta sen verran olin jo kunnossa, että tottis mentiin tekeen vielä lenkin jälkeen. Emma oli kyllä vähä sen näköinen notta tee itte tottikses, mua ei niin kauheesti nappais. No enhän mä siinä tympiintynyttä narttua sitte jaksanu kattella ja laitoin sen kentän reunaan hihnaan kiinni ja otinkin Mossen kentälle ja aloin treenaan sen kanssa. No Emmahan meinas poksahtaa siihen paikkaan! Se huusi kentän reunalla ku syötävä ja voi hitto ku me pojan kanssa pidettiin hauskaa Kyllä oli mukavaa! Otettiin oikein fiilistely mielellä tottista. Sen jälkeen ku menin hakeen Emman kentän reunalta niin voi hevonpyypeli! Eipä oo tommosta viettiä aikoihin nähty! No siitä seurauksena sitten tulikin edistäminen aaika reippaasti näkyviin. Suht kasaan saatiin kuitenkin ja ihan tottiksen näköistä tekelettä saatiin aikaan. Ja nyt taas saatiin noudoissa kapulaan tassuilla hyökkääminen esiin. Eipä oo pitkään aikaan tehnyt mutta nyt ku oli vietit kaakossa niin johan läsähti. Pääsin siihen hyvin puuttumaan ja toinen nouto olikin jo ihan asiallinen.

Tänään aamulla olikin sitten hakutreenit ja voi vitsi mikä keli! Päivän mittaan mittari taisi käydä siinä parinkympin hujakoilla. Me kyllä aloiteltiin treenit jo ysin maissa joten ihan niin lämmin ei vielä aamulla ollut. Treenasin Emman kanssa pistoilla etenemistä. Tätä vahvistettiin etenevillä haamuilla. Lisäksi kokeilin uutta juttua. Eli että samassa lähetyskohdassa oli kaksi maalimiestä. Toinen noin 20m keskilinjasta ja toinen 50m päässä keskilinjasta. Olipas muuten yllättävän vaikea juttu. Koira ei millään meinannut ymmärtää ekan löydettyään, että pitäis vielä käydä samasta kohtaa 50 metrissäkin. Ainakin neljä uusinta lähetystä tarvittiin ennen kuin upposi. Jostain syystä se kävi uudestaan ja uudestaan tarkastamassa ekan piilon ja tuli takaisin tai kävi muuten vain kolmessa kympissä ja tuli takaisin. No viimein sain sen uppoaan ja sieltä vahvistuksena suora palkka maalimieheltä.

Itapäivällä käytiin vielä juoksemassa Emman kanssa noin 7km. Mosse vietti laatu aikaa Veli-Matin kanssa ihan poikaporukalla rauhallisemmalla lenkillä. Se ei välitä meidän juoksu lenkeistä. Hissukseen yritin juosta ku on tuosta flunssasta niin vähä aikaa, ettei vain uudestaan tule päälle. Alku hissukseen meni kyllä koiran jarruttamiseksi ku sillä pakkaa olla niin helvetinmoinen veto päällä alussa. Mutta kyllä lämpö vaikutti loppumatkasta niin, että vierellä jolkutti enää. Toki kaikki kissat ja fasaanit saa taas eloa koiran ja silloin taas vedetään miljoonaa niin että mamman tyrät rytkyy. Kotiin ku päästiin niin jäähdyttelyyn kyllä meni piiitkä tovi ennen kuin läähätys tasaantui. Illan onki tossa ketarat ojossa kuorsannut sohvalla.

Huomenna onkin aikainen herätys kun oman kisamatkan sijasta lähdetään kannustamaan Liisukkaa ja Sharoa hyvään tulokseen. Aamulla 6:30 startataan Keuruulle..vai mikähän se oli...